NOOO, TÄMÄ NYT ON VAAN TÄMMÖNEN
Liekkö kevät väsymys vai mikä mutta blogin päivitys on jäänyt pikkuisen unholaan. Aikomus on kyllä ollut kova, mutta viikonloput ovat menneet kuin siivillä kuin myös arki-iltojen illat ettei tämän vempeleen eteen ole ehtinyt kuin naamakirjassa käydä kyylimässä ihmisten mietteet ja kuulumiset. Mutta nyt sen verran itseä niskasta kiinni jotta sen verran päivitellään että hengissä ollaan
Heli Kelhälän viikonloppu koulutuksessa Kuusamossa käytiin helmikuun puolenvälin huiteilla. Koulutuksen järkkäsi Kuusamon Kissa- ja koirakoulu. Mökki vuokrattuna ja seura priimaa, joten loisto-olosuhteet viikonlopulle oli luodut. Jopa suunnitelmallista
Koulutus alkoi klo 10, joten aamulla oli herätys ennen kukonlaulua. Auto täynnä akkoja ja koiria sekä tarpeelliset tavarat ja menoksi, mutta kukaan ei sitä usko että eka eksyminen tapahtui jo omalla kotikylällä. Kyllä, täällä koko ikänsä asuneena en uskonut sitä edes todeksi mutta niin vain kävi ettei viitostie ollut siellä missä kuski sen oletti olevan. Onneksi Kuusamoon on suora tie, joten oletusarvo ettei eksytä on hyvä
Suomussalmi oli edustettuna oikein kiitettävästi lauantai päivänä, jopa 7 koirakkoa.
Jokaiselle koirakolle oli varattu 3 x 15 min koulutuspätkää. Ensin oli Tiltulainen omista koiruleista. Amon vuoro olisi sitten vasta iltapäivästä, joten pikkuinen saisi odottaa ihan rauhassa omaa vuoroaan. Onneksi tuo pikkukoiran alku osaa ottaa jo nyt asiat lunkisti ja ootella
Tiltan kanssa otimme ruutua, seuraamista, käännöksiä ( jossa ohjaaja oli ihan kuutamolla ), tunnaria ja noutokapulan / ohjatun palauttamista suoraan eteen.
 |
| Ruutua pihalla |
 |
| sekä ruudun oikeaa paikkaa. Ainakin yks takajalka on merkillä |
 |
| Viikonlopun vaikein suoritus. Mennä merkille |
Tätähän tämä reenaaminen on. Tänään onnistaa hyvin ja huomenna voi olla ettei onnista mikään, mutta harrastamista parhaimmillaan elävän luontokappaleen kanssa. Tämä kävisikin varsin tylsäksi jos aina menisi kuin on suunnitellut. Mutta kaikista takapakeista huolimatta omistan maailman parhaimmat koirat ja uskallan sanoa myös sen ääneen. Mitään ei tehdä varsin ja vaikka reenataankin hymy persuuksissa, tavoitteellisesti ja tietynlainen pilkunviilaus mielessä reeneillä on aina joku tavoite, oli se vaikka hyvä perusasento.Tietty, joitakin asioita pitää myös kokeilla onnistaako tämä juttu omalle koiralle vai onko se sittenkin se toinen, siitähän koira ei mene pilalle, mutta reenaamisen on oltava kivaa molemmille ja reenit lopetetaan siihen kun ilo alkaa olla ylimmillään. Toivottavasti en ikinä mene reeneihin asenteella " nooo, tämä nyt on vain tämmöinen "
Amon kanssa reenailtiin ruutua, seuraamista, käännöksiä ja merkkiä
 |
| On se tolokkuna |
 |
| Seuraamista |
 |
| Ruutuun meno ei tuota ongelmia pitkältäkään matkalta |
 |
| Vahvistusta merkillä |
 |
| Peto |
 |
| vaikka rallatteluksihan se leikki menee, mutta rallatelkoon, pentunenhan se vielä on ja pitkän aikaa. Onneksi vaihtoleikki sujuu :D |
Kolmas vartin pätkä oli pikkumiehelle jo pikkaisen liikaa. Väsy painoi päälle. Olikin se pitkä päivä, mutta reipas reenaaja tästä vielä kasvaa
Auto oli niin tupaten täyteen pakattuna kotoa lähdettyä että kun kaupassa käytiin piti tehdä survomisen suomen ennätys että saatiin vielä murkinat kyytiin ja mökille. Ja turhaan kai tässä sanoa että mutkan kauttahan sinne sitten lopulta päästiin. Jonkin sortin ennätys kai se tämäkin on, mutta mökki oli kiva, pieni, soma, ahman turkilla kyllästettynä
 |
| Ensin matot rullalle, koska joukossa on joku, jolle voi tulla vahinko |
 |
| Tuossa seinällä SE kamaluus sitten oli. Tiltan ja Mopin mielestä ihan kamala, se voi vaikka purra, mutta Amo ja Manta olisivat sen teurastaneet toiseen kertaan ja heittäneet lattialle takan eteen |
 |
| Väsy |
 |
| Tukka hyvin, kaikki hyvin |
 |
Kotiläksynä käännöksiä ilman koiria. Sieltä ne taas putkahtivat toteutus asteelle. Hyvä minä
|
Rentouttava, saunan täyteinen ilta. Hyvää ruokaa ja kikatusta
Sunnuntai aamuna reenit jatkui jokseenkin samoilla teemoilla kuin lauantainakin. Tiltulaisen kanssa tunnaria ja zetaa. Tunnari on aika vahva, mutta aina uudet vinkin nenän käyttöön ovat tervetulleita, zetassa pysähtymiset olivat hyvät, mutta Tiltan taakse mentäessä kääntyi liiaksi vastaan, ( ei tee sitä kylläkään muualla kuin näköjään Kuusamossa ) mutta saatiinpa vinkit sitten tähänkin miten sitä voisi reenata että koira jäisi suoraan.
Sunnuntaina Tiltulainen reenasi samassa paikassa kuin lauantainakin parkkihallissa mutta Amon reenipaikka vaihtui eripaikkaan. Amon kanssa reenivuorossa oli seuruutusta ( yllätyys ) käännökset, sivuaskeleita sekä peruutus, luoksepäästävyys sekä leikkimistä. Amon takapään käyttö sai kiitosta. Semmonen töpöpylleröinen
